Nyt on sitten toinenkin tunti pentukurssia käyty. Tällä kertaa oli toinen ohjaaja, Wille, joka oli erinomainen!! Hänellä oli mukana omat koirat, joilla demonstroida, ja kyllä se selvensikin paljon. Hänellä oli myös selkeä ja hauska tyyli selittää asioita.

Aluksi avustava ohjaaja (tms.) kävi jokaisen pennun luona, katsoi hampaat ja korvat ja silitteli muutenkin. Jotkut perääntyivät eivätkä halunneet mennä edes moikkaamaan ohjaajaa. Mörkö taas ei meinannut pysyä nahoissaan odottaessaan omaa vuoroaan.. kun ohjaaja oli edellisen pennun luona, Mörkö vaan kiskoi sinne ja olisi niin mielellään mennyt jo silloin moikkaamaan kyykkivää kivaa tätiä. Se olikin ratketa onnesta, kun täti vihdoin siirtyi sen luo ja se vaan kiehnäsi edes takaisin. Oli niin tohkeissaan, ettei hampaiden katsomisesta meinannut tulla sen ikiliikkujan kanssa mitään, mutta vähän rauhoituttuaan antoi nätisti katsoa hampaat ja korvat.

Harjoiteltiin kontaktia paikallaan ja liikkeessä, toisten koirien ohittamista ja kiellettyä namia. Kielletty nami meni erinomaisesti, Mörkö ei edes pyrkinyt ottamaan sitä ilman lupaa, vaan aina katsoi silmiin ja odotti milloin mä sanon "saa". Ohittaminen taas meni aika huonosti, tuo liikkeessä keskittyminen ei oikein ole meidän vahvimpia puolia. ONNEKSI nyt olin varautunut paremmilla herkuilla: tuubilliset maksapasteijaa ja tonnikalatahnaa sekä makkarapihvin ja nakin palasia. Ei Mörkö niitäkään nyt  suorastaan himoinnut, makkarat eivät ihan joka kerta edes kelvanneet, mutta huomattavasti paremmin meni kaupaksi kuin edelliskerran pahat namit. Tosin tunnin jälkeen oli sekä koira että emäntä kuorrutettuna kaiken maailman tahnoilla :D Toiset koiratkin yrittivät tulla nuolemaan Mörköä, kun se varmaan tuoksui niin ihanalle.

Lopuksi oli taas luoksetuloharjoitus. Kaikki meni tiiviiseen rinkiin keskelle niittyä, koiratkin olivat melkein kiinni toisissaan, ja aina yksi omistaja kerrallaan lähti juoksemaan rinkiä ulkokautta ympäri ja koira päästettiin vapaaksi, ideana tietysti että koira seuraa omistajaansa eikä jää nuuskimaan kavereita tai haahuilemaan ympäriinsä. Mä olin aivan varma, että Mörkö jää leikkimään toisten pentujen kanssa tai korkeintaan juoksee mut kiinni ja sitten jatkaa matkaa. Mutta ei! Se juoksi hirveetä vauhtia mun perässä, palkitsin tietysti reilusti ja otin kiinni (jatkaen palkitsemista) ja olin NIIIIIIN ylpeä että!! Huh.. kyllä oikein tyytyväisenä sieltä lähdettiin tällä kertaa..

Ja sitten ihan pienen pieni valituksen poikanen: on todella hyvä, että on häiriökoiria ja niiden läsnä ollessa koulutetaan, MUTTA onko niitä pakko päästää iholle? Ei kai kukaan sosiaalinen pentu kykene keskittymään yhteenkään makkaraan, jos toinen pentu tulee ihan kiinni nuuskimaan ja haastamaan leikkiin?! Kyllä mä ainakin pidin Mörkön hihnasta sen verran tiukkaan kiinni, ettei se päässyt kesken kaiken toisten harjoituksia häiritsemään, mutta kaikki eivät olleet ihan samoilla linjoilla, vaan antoivat koiransa harhailla toistenkin luo. Ens kerralla pitääkin ettiä joku sellainen sivu, jossa ois vähän enemmän tilaa.